Valkoinen

Valkoinen viestii koskemattomuutta.

Valkoiseen suojautunut on uhri tai viaton neitsyt. Väri eristää hänet ryvettävältä kosketukselta.

Mutta myös hallitsija merkitsee ylemmyytensä valkoisella. Hallitsijan ympärillä on kehä, jonka sisälle muilla ei ole asiaa. Valkoinen viestii: koskettamista seuraa rangaistus.

On siis uhrin valkoista ja uhkan valkoista.


Tapasin kerran Johanneksen kirkossa nuoren naisen, joka pukeutui vain valkoiseen. Hän oli hento, eteerinen, melkein vapisi. Hän ei tervehtinyt kädestä, koska häneen ei saanut koskea. Hän oli pitkäaikainen psykiatrinen potilas.

Tapasin toisen, vanhemman naisen, joka oli koko elämänsä luonut ympärilleen näkymätöntä koskemattomuutta. Hän ei suostunut ottamaan vastaan mitään, ei yhtään mitään. Kun hän tuli kahvikutsuille, hän toi mukanaan omat pikkuleivät. Hän kieltäytyi ottamasta vastaan lahjoja. Sen sijaan hän antoi koko ajan. Hän antoi pienestä lennätinvirkailijan palkastaan suurimman osan kolehteihin ja avustuksiin niin, että syksyisin hän eli metsän marjoilla ja sienillä. Hänkin oli hento ja suunnattoman laiha. Hän oli kieltäymyksen maamerkki.

Halusiko hän lunastaa itsensä uhriksi vai rakensiko hän jäänkestävää valtaa: te ette saa koskea minuun, mutta minä saan koskea teihin?