Vanhat mustavalkoiset kuvat kellastuvat ja muuttuvat pehmeiksi. Siksi varmaan sanotaan, että muistot kellastuvat. Niistä tulee pehmeän seepian värisiä. Muistoissa on paljon muitakin värejä, kun niitä tarkastelee rauhassa.
Muisti toimii kehämäisesti. Joskus muisto voi iskeytyä mieleen varoittamatta, syvältä muistikehän keskeltä. Suru ja onni nousevat menneisyydestä aivan tähän, ympärille.
Onnea tai surua, joskus se tulee sellaisella voimalla, että sitä on vaikea kestää.
Yleensä muiston jäljittäminen alkaa muistikehän ulkolaidalta. Jos jaksaa kiertää kehää yhä syvemmälle ja on valmis kestämään matkan pituuden ja hitauden, pääsee lopulta perille. Ja kun on halunnut kulkea koko matkan, on valmistautunut kohtaamaan muiston.
Tämä oli todella hienosti kirjoitettu!
VastaaPoista