En osannut kuvitella, että joskus askartelisin tällaisilla materiaaleilla. Akvarellit olivat minun juttuni.
Jännittävää on kokeilla, leikkiä ja löytöretkeillä. Yhteensopimattomien ainesten ja värien kohtaamisia. Koskaan ei tiedä mihin päätyy. Jokainen työ on yllätys, ei mitään rimaa ylitettävänä, jotta saisi aikaan "hyvän" tuloksen. Pelkkää onnistumista!
Siinä sommitellessa olen ajatellut sitäkin, ettei elämää tarvitse määrätä juuri tiettyyn muottiin. Erilaisia asettelumahdollisuuksia on olemassa.
Tämän näyttämön pohjana on aaltopahvinen kynttilärasia ja sen läpinäkyvä muovikansi. Maalatulla pahvilla on huovutushuopaa, rautalankaa ja keskellä hopeisiksi värjättyjä makaroneja. Monikäyttöiset makaronit! Niistä on tullut inspiraation lähde.
Niin herkullisen värinen teos! Mielenkiintoinen postaus, jäin oikein miettimään tuota, ettei elämää tarvitse määrätä tiettyyn muottiin...
VastaaPoistaOikein iloista alkanutta viikkoa sinulle!
Elämää ei voi määrätä, mutta sitä voi suunnitella. Koska kaikki ei kuitenkaan mene suunnitelmien mukaan, löytöretkeilijän asenteesta on hyötyä ja iloa. Makaronista ja rautalangasta voi sommitella elävämmän elämän kuin silkistä ja sametista. Jos vain on värejä.
VastaaPoista